Kesällä 2004 tutustuin Tapioon, joka kerran istahti samaan pöytään ravintolassa. Ensimmäisten minuuttien aikana kävi ilmi, että Tapio on naimisissa, mutta sen illan kuitenkin istuimme samassa pöydässä ja nauroimme ja keskustelimme. Ja mitään ei todellakaan tapahtunut. Minä ja ukkomies, ei todellakaan!

Tapio kuitenkin ilmestyi tielleni milloin missäkin. Seuraavan vuoden alussa hänen saattaessaan minua kotiin sain suudelman, joka muutti kaiken. Ikinä ennen ei ole suudelma vienyt minulta jalkoja alta, mutta sillä kertaa siinä kävi niin! Siitä alkoi kaksoiselämäni, josta kuitenkin nautin suunnattomasti.